Hip hei! Teiniaika on ihan just nyt tassuilla. Täytin nimittäin juuri puoli vuotta. Palvelusväen mielestä olen oikein kiltti ja välillä pikkuriiviö sopivassa suhteessa. Parasta elämässä on tietenkin lumihiutaleiden metsästys lumisateella, metsässä juoksentelu koirakavereiden kanssa ja lumessa kierittely. Herkkuja ei passaa unohtaa sillä, jos niitä on tarjolla, osaan tehdä muutamia temppuja, muunmuassa antaa tassua, istua, mennä maahan ja kieritellä. Ylävitosen heilautus onnistuu myös, jos sille päälle satun.
Nythän on niin kuulemma, että en saa juosta metsässä vapaana! Siihen on kai kaksi syytä.. …en oikein ihan ymmärrä tätä seikkaa, mutta kotona asuvat ihmistyypit sanoo, että metsänelukoille pitää antaa rauha ja niitä ei saa häiritä. No en tiä… Saakohan koiratkin sitten joskus rauhoitusajan? Ei vielä oo näkyny, ku joutsenet lentää matalalla ja pitää ihme mekkalaa ja laulaa minkä kerkiää.
Juur näin lauantaina merikotkan ihan yläpuolella. Sitä kotkaa kuulemma pitää varoo kun, oon kai vielä sen verran pieni. Varikset nauraa ihan koko ajan pihapuussa ja oravat hyppii silmille lintulaudalla! Tarvis varmaan ottaa yhteyttä johonkin koirien Ylimpään Koirien Oikeuteen ja tehdä pieni valitus sinne.
Se olisi mainiota, kun käy ulkona pissalla, niin varikset ei nauraisi ja samalla häiritsisi toimenpidettä. Se kun nyt sattuu olemaan aika tarkkaa hommaa meinaan nää pissajutut… Ei sitä ihan mihin vain lorauteta ja silloin pitäisi saada oma rauha. Muuten voi käydä niin, että unohtuu vallan ja sitten ihmistyypit melttoo sisällä, kun ne astuu lätäkköön sukkasillaan. Variksia oon tähän asti syyttäny.
Toinen syy vapauteen on kai se, että meikäläinen on tulossa kovaa vauhtia aikuiseksi, kun alkoi juur puolivuotispäivänä ensimmäiset juoksut. On siinä kans nimi ”juoksut”. Eikös sillon juur pitäs juosta? Sitten kuulin, että poikakavereita ei näy koko maaliskuussa. Se vasta mielen veti alas. Jotenkin tuntuu, että ei nyt mee ihan nappiin pienen koiran ajatuksien kanssa.
Onneksi kerkisin just näkeen hyvän kaverini Rampen edellisenä viikonloppuna. Käytiin lenkillä yhdessä ja hengailtiin, varastin myös Rampelta luun. Oon sillee aika nopee näiden herkkujen kanssa. On mulla myös toinen poikakaveri, jonka nimi on Huugo. Tykkään pojista.
Oon aika tyytyväinen tästä mun uutisvainukoirapestistäni. Saan nimittäin palkkani herkuissa. Ja se jos mikä on kiva juttu. Lisäksi saan paljon huomiota ja rapsutuksia. Kuka niistä nyt ei tykkäisi. Ja täällä kaikki työkaverit on ihan superhyviä rapsuttajia. Pidetään kaikesta huolimatta häntä ylhäällä ja ollaan kuulolla.
