"Sanat mitätöivät aina odotuksia ja taikaa" – Enrico Mazzonen töissä esitellään tulevan teoksen miljöötä

Taiteilija Enrico Mazzone kertoo Liguriassa kasvavan runsaasti sitruunapuita.

Joonas Sillanpää

Enrico Mazzonen papereilla näyttäytyy Pohjois-Italian rannikolla sijaitseva Liguria. Hiilen piirroin kuvattu ranta-alue esittäytyy teoksissa erilaisista kuvakulmista ja tunnelmista.

Yksi toistuva paikka teoksissa on 30 kilometrin päässä Genovasta sijaitseva taiteilijan kotikylä Cogoleto. Sen rantaviiva, rakennukset ja kylän takaa nousevat vuoret kuvastuvat hahmotelmina erilaisille papereille, esimerkiksi lahjapaperin taustalle.

Enrico Mazzonen kaikki työt eivät edusta samaa tyylilajia.

Huittisten kirjaston Hermanni-salissa esillä olevat näyttelyteokset ovat vain esimakua tulevasta suuremmasta työstä. Nyt nähtävän näyttelyn on tarkoitus johdatella kohti mittavampaa teosta.

Tuleva taidekokonaisuus tulee keskittymään Genovassa sijaitsevaan hautausmaahan. Mazzonen ajatuksissa on kilometrin mittainen kokonaisuus, jonka täyttää pitkä kertomus hautausmaan ja Ligurian alueen kertomista tarinoista.

Cogoleton kylä näyttäytyy Mazzonen töissä eri perspektiiveistä.

–Nämä ovat luonnoksia. Jos työskentelisin isommalla paperilla, minun pitäisi olla tarkempi yksityiskohdissa. On tehokkaampaa vain tehdä luonnoksia, joilla kuvastaa ilmapiiriä. Haluan näyttää näitä maisemia ja paikkoja ennen kuin lisään kansanperinnettä ja tarinoita, Mazzone kuvailee.

Porissa asuva Mazzone on aiemmin tehnyt töitä esimerkiksi mytologisista aiheista. Mazzone on asunut Suomessa nyt kahdeksan vuotta ja ammentanut aiheita myös suomalaisesta kansanperimästä. Hänen Kalevala-aiheinen näyttelynsä oli esillä Huittisissa vuonna 2020. Hyvä kokemus viime kerran jäljiltä sai taiteilijan palaamaan Huittisiin.

Seuraavaksi Mazzone karistaa Satakunnan pölyt jaloistaan ja muuttaa Lappiin.

–Sain Rovaniemeltä yksinkertaisen työn. Voin asettua hetkeksi ja kerätä rahaa, jotta voin jatkaa taideprojektiani.

Enrico Mazzone toi näyttelyyn myös toisenlaista taidettaan. –Muistin viime kerrasta, että täällä on mahdollisuus käyttää vitriiniä, joten otin mukaan myös nämä, hän kertoo.

Mazzonen nyt esillä olevissa töissä nähdään vuorten ja meren välissä olevan kylän elämää; ylhäältä vuorelta kuvattua näkymää, mutta myös katutasolla esittäytyviä ahtaita kujia ja sitruunapuiden lomasta avautuvaa maisemaa. Vaikka konkreettisesti piirrettyjen ihmisten joukko on harvalukuinen, ei maisemista välittyvä tunnelma ole autio.

Mazzone toivoo katsojan voivan aistia ihmisten läsnäolon kuvissa, rakennusten sisällä, veneissä merellä, tekemässä asioita. Hän ei kuitenkaan halua liikaa avata teoksiaan sanallisesti.

–Se on hyvin hienovaraista; tapa, jolla ihmiset voivat ottaa kuvasta tarvitsemansa; tuntea, mitä heidän tarvitsee tuntea. Maalaan, jotta minun ei tarvitsisi käyttää sanoja. Sanat mitätöivät aina odotuksia ja taikaa.