Ilkka ”von Döbeln” Syrén myöntää – Ei ole kyse kevyestä kesävälipalasta

–Uskon, että tuhannesta tapauksesta vain yksi voi säästyä,
ettei hänestä tule vainaja tai hullu, sanoo Ilkka Syrénin esittämä kenraali von Döbeln Mustan nauhan ritari -monologissa. — –Uskon, että tuhannesta tapauksesta vain yksi voi säästyä, ettei hänestä tule vainaja tai hullu, sanoo Ilkka Syrénin esittämä kenraali von Döbeln Mustan nauhan ritari -monologissa.

Minna Karru

Ilkka Syrénin otsalla on musta nauha. Tänä kesänä hän kun ei ole ainoastaan oma itsensä, vaan myös von Döbeln. Siis kenraali, joka haavoittui Porrassalmen taistelussa 1789 ja piti mustaa sidettä päässään elämänsä loppuun.

Keikyäläisen Syrénin kenraali seikkailee Pirjon pirtin kesäteatterissa Sastamalan Keikyässä.

"Vasta kun Napoleon on ottanut osansa, saa Venäjä tietää mitä sen alueisiin kuuluu ja mitä ei!"

Von Döbelnin on puvustanut Anna-Maija Lassila ja lavastanut Karoliina Nikitin. Muutoin Syrén on ohjaksissa itse, käsikirjoituksesta alkaen.

Hän on kirjoittanut parin tunnin mittaiseen, yhden miehen näytelmäänsä von Döbelnin (1758–1820) elämää lapsuudesta Suomen sodan päättymiseen asti. Syrén myöntää, että Mustan nauhan ritari ei ole mikään kevyt kesävälipala.

–Iso osa esityksestä on Kustaa III:n sotaa ja Suomen sotaa ja muuta kurjuutta. Sen aikaiset kulkutaudit ne vasta pahoja olivatkin. Esityksestä pääsee jyvälle siitä, miten kovaa elämää on ennen aikaan eletty.

–On tämä myös isänmaallinen ja yleissivistävä, hän kuvailee monologiaan.

"Porrassalmella, jossa tie kulkee salmen läpi, antaa se loistavat mahdollisuudet puolustukseen!"

Syrén innostui historiallisesta aiheesta muun muassa siksi, että hänen esi-isänsä Antti taisteli von Döbelnin joukoissa. Kesän esityksessä esi-isän vaiheet eivät ole mukana, mutta Syrénillä on teon alla monologi, jossa kerrotaan Antin vaiheista.

Mustan nauhan ritarin -teksti syntyi viime vuonna melkein kuin yhdessä rykäyksessä.

–Pääasiallisena lähteenäni oli Viljo Raudan von Döbeln -elämäkerta vuodelta 1939. Sen sanamuotoja on päätynyt paljon monologitekstiini, siksi esitykseni sanakäänteet voivat paikka paikoin olla hiukan haastavia. Halusin kuitenkin esittää kenraalin elämää mahdollisimman totuudenmukaisesti.

"Lohduttaudun lauseella Post mortun nihil est, ipsaque mors nihil. Kuoleman jälkeen ei ole mitään, siis kuolemakaan ei ole mitään”.

Enemmän aikaa – paljon enemmän – on mennyt tekstin sisäistämiseen ja ulkoa opetteluun. Syksyllä 68 vuotta täyttävä Syrén sanookin, että muistamisen kanssa on tekemistä.

Muistiaan Syrén on kuitenkin koetellut kaiken aikaa. Esimerkiksi nahkaverstaallaan hän on kymmenkunta vuotta esittänyt Tiuhteinta tavaraa -monologia, jossa puhe on suvun vaiheista ja käsityöperinteistä.

Näytellyt hän on vuodesta 1979, aluksi teatteriareena oli Illon Seukulla.

–Ensimmäisenä kesänä olin vain pienessä sivuosassa, mutta jo seuraavana vuonna olin pääosassa.

Jutun kuvatekstit ovat repliikkejä monologista.