Satakunnan ammattikorkeakoulun Kuninkaisten kirjaston varastosta löytyi 11 taulua, joissa oli mustavalkoisia valokuvia vuonna 1964 valmistuneesta Etelä-Satakunnan Kauppaoppilaitoksesta. Vastavalmistunutta rakennusta oli kuvannut huittislaisen opinahjon silloinen rehtori Aaro J. Muurainen.
Nyt kuvat ovat runko Huittisten kirjastossa olevassa Kun kauppis tuli Huittisiin: aikakauden otoksia ESKOLista -näyttelyssä.
–Näyttelyn rakentaminen lähti liikkeelle, kun Huittisten Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Peltomäki ja sihteeri Tarja Eklöf sekä Huittisten museon johtaja Satu Rantala tulivat pyynnöstäni niitä katsomaan, kertoo Samkin kirjaston tietopalvelusihteeri Elina Laineenoja.
–Ajankohtaiseksi näyttelyn tekee se, että tiensä päähän tullut, niin sanottu vanha siipi purettiin tänä kesänä, Laineenoja lisää.
Näyttelyssä esitellään kauppaopetuksen arkipäivää 1960- ja 1970-luvuilla muun muassa sen ajan opetus- ja työvälineiden sekä kirjojen kautta. Valtaosa tavaroista on Kuninkaisten kirjaston varastosta. Näyttelytavaroita ovat tuoneet myös ESKOL:issa työskennelleet Saara Räikkä ja Aarno Korpela.
–Mikäli näyttely herättää muistoja omilta opiskeluajoilta, mieluusti otan niitä vastaan tallennettavaksi, Laineenoja sanoo. Hänen sähköpostinsa on
elina.laineenoja@samk.fi.
Esillä on myös valokuvia sekä oppilaitoksen laajennustöistä että tämän kesän purkutöistä.
–Rakennus laajeni vuonna 1992, kun vanhan kiinteistön ympärille rakennettiin Risto Ryti -sali sekä nykyiset Huittisten ammatti– ja yrittäjäopiston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Sataopisto-kansalaisopiston opetustilat. Nykyisin kiinteistössä toimii myös elokuvateatteri. Liikuntasalissa esimerkiksi LP-Vampula Huittinen pelaa ykkössarjan pelejä, Laineenoja luettelee.
Alku kolme vuotta ennen omaa rakennusta
Huittislainen kauppaopetus on hiukan vuonna 1964 valmistunutta Kuninkaisten rakennusta vanhempi. Kauppaopetus aloitettiin vuonna 1961, jolloin Etelä-Satakunnan Kauppaoppilaitos aloitti toimintansa Sammussa.
Aarno Korpelan vuonna 2011 kokoamasta historiikista selviää, että uuden koulutalon peruskiven muuraus ja harjannostajaiset pidettiin 8. helmikuuta 1964.
”Huonetilaohjelma oli suunniteltu siten, että jokaisella oppiaineella oli oma luokkansa: Ruotsin, Suomen, Laskennon, Kirjanpidon ja Kauppaopin luokat. Siis viisi 72 neliömetrin kokoista normaalia luokkahuonetta. Kielten opetusta varten oli kaksi ryhmäluokkaa.
Myyntityön opetusta varten oppilaitos sai harjoitusmyymälän ja somistamon sekä tavaraopetusta varten laboratorion ja siihen liittyvän 72-paikkaisen auditorion. Konekirjoitusluokassa oli paikka ja koneet 18 oppilaalle ja opettajalle oma työhuone.
Kiinteistöön tuli myös tilat oppilaskuntaa varten. Se sai ylläpitääkseen oman kioskin ja käyttöönsä pienehkön kirjasto- ja työskentelyhuoneen.
Hallinnollisia tiloja olivat kaksiosainen opettajainhuone keittiötiloineen, kolme pientä työhuonetta, rehtorin huone ja kanslia holvitiloineen. Erillisessä rakennuksessa oli rehtorin ja vahtimestarin asunto, pannuhuone, sauna ja muita tiloja.
Varsinainen koulu- ja asuinrakennus huoltotiloineen käsitti 8200 kuutiometriä ja lattiapinta-alaa noin 2 000 neliömetriä. Kokonaiskustannukset nousivat alkuperäisestä arviosta ja olivat noin 1 040 000 markkaa.
Kiinteistöön rakennettiin myös noin 200 neliön suuruinen ruokasali ja siihen liittyvä keittiö. Samalla Huittinen sai myös uudet kokoontumistilat erilaisille kokouksille ja juhlille – vilkkaasti ulkopuoliset ruokasalia käyttivätkin tilaisuuksiinsa. Tietysti tila palveli myös oppilaitosta itseään ja oppilaskuntaa."
Tapahtumatiedot
Eskol-näyttely Huittisten pääkirjastossa lokakuun ajan
