"Koska te minun alamaiseni olette sellaisia lurjuksia ettette voi tulla toimeen ilman tätä juomaa, niin tahdon sallia tämän juoman teille toistaiseksi."
Kuningas Kustaa Aadolfin periksiannossa vuonna 1802 tämä juoma -sanaparilla tarkoitetaan kahvia. Kahvi, kahvikupit ja muut kahvinkeiton ja -juonnin tykötarpeet sekä kahvittelukuvat ovat pääosassa Huittisten museon Paa tullen kahveelle! -näyttelyssä.
Ennen kuin kuningas taipui kansalaisten juomainnon edessä töitä paiski "kahvinnuuskija".
–Nuuskijat olivat kruunun palkkaamia virkamiehiä, jotka nuuhkivat lainrikkojat eli kahvin salakuljettajat paljastavaa kahvintuoksua, kertoo museon johtaja Satu Rantala.
Rantala kertoo, että uskonnolliset piirit pitivät kahvia paheellisena juomana, joka esimerkiksi valvotti nuoria iltamyöhään.
Kahvin myöhempään suomalaishistoriaan kuuluu se, toisen maailmansodan aikainen elintarvikkeiden tiukka säännöstely kosketti myös kahvia ja sokeria. Kahvi oli viimeinen tuote, joka Suomessa vapautui säännöstelystä.
–Säännöstelyn aikana vähäiseen määrään aitoa kahvia sekoitettiin esimerkiksi sikurijuurta, paahdettuja herneitä, rukiin jyviä tai voikukan juuria. Aito kahvi kuitenkin loppui kokonaan 1943. Vasta kolme vuotta myöhemmin Herakles-laiva toi Turun satamaan kahvilastin Brasiliasta, Rantala kertoo.
Kahvittoman ajan "kahvi" oli vastike. Siinä oli esimerkiksi paahdettua viljaa, sokerijuurikasta, punajuurta, voikukanjuurta, hernettä, papuja, lantun- tai perunankuoria tai juolavehnän juurta.
Ennen vanhaan arkikahvit juotiin arkikupeista tuvan pöydän ääressä.
–Vieraiden saapuessa kamarin puolelle katettiin se fiinimpi astiasto, Rantala kertoo.
Museon näyttelyssä on kuppeja, muita esineitä ja valokuvia museon omista kokoelmista sekä Wanhan Virtasen kokoelmista sekä yksityishenkilöiltä.
–Yleisöltä lainattuihin kuppeihin on liitetty tarina, joka kertoo miksi kuppi on omistajalleen erityisen rakas. Esillä on esimerkiksi mummulasta peritty hauras posliinikuppi ja emalimuki, josta nautittiin lapsuuden pullamössö.
Näyttelyssä puhutaan pullasta, nisusesta, muutoinkin.
–Kahvietiketin mukaan viipale nisusta tuli nauttia ennen hienompia leivonnaisia.
Museolla kahvi ei ole pelkkää näyttelyä
Huittisten museon kesäkausi on täynnä kahvia. Paa tullen kahveelle! -näyttelyn lisäksi pitkin kesää on tapahtumia, jossa kahvia pääsee hörppimäänkin.
Kesäkuun 8. päivä museo osallistuu Taikayöntienpäivän viettoon järjestämällä Aamukahvit museolla –tapahtuman, johon on ennakkoilmoittautuminen. Aamukahvien aikana on tarjolla kahvia ja kastamista sekä kahvin historiaa museonystävä Tarja Eklöfin esittämänä.
Iltapäivällä museoon on vapaa sisäänpääsy, silloin Museonystävät pitävät pop up -kahvilaa. Lisäksi järjestetaan maksuttomat opastukset perusnäyttelyihin. Iltapäiväyhdeltä kerrotaan Miten ennen elettiin -näyttelystä, iltapäiväkahdelta Presidentti Risto Ryti – juuret Huittisissa -näyttelystä ja iltapäiväkolmelta Lauri Leppänen – valon ja varjon mestari -näyttelystä.
Sunnuntaina kesäkuun 16. päivä museolla on Kysy kahvista -tapahtuma. Eurajokelaisen pienpaahtimo Capri Coffeen yrittäjäpariskunta Tiia ja Nicholas Capri alustavat kahviin liittyvistä aiheita ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Caprien aiheita ovat mistä kahvi tulee, mitä tapahtuu paahdon aikana ja miten keität hyvää kahvia. Tapahtuman aikana Museonystävien pop-up -kahvila on auki.
4H-yrittäjä Karolina Rantanen pitää museon mäellä Vohvelikahvilaa heinäkuun 20. päivä ja elokuun 3. päivä.
Perinteisessä käsityöläistorissakin heinäkuun viides päivä kahvi tuoksuu. Paikalle kaasuttaa Kiukaisista Little Paris -autokioski.
Käsityöläisten kojuista löytyy esimerkiksi keramiikkaa, sisustustuotteita, koruja, kynttilöitä, mehiläisvahaliituja sekä käsinmaalattuja käsilaukkuja. Kaupan on myös leivonnaisia ja yrttituotteita.
Musiikista vastaa Huittisten musiikkiopiston viulu–harmonikkaduo Ninette Jäntti ja Emilia Kiuru. Takatikkiläisten työnäytöksessä valmistetaan iskunauhaa. Seppä Juha Vuorisen kojulla voi seurata taontanäytöksiä.
Käsityöläistori -tapahtuman ajan museoon on vapaa pääsy.
Mummulle ei ei ollut ei
Paa tullen kahveelle! -näyttelyssä lainataan arabialaista sananlaskua. Sen mukaan vieraille saa tarjota vain kaksi kupillista kahvia. "Ensimmäinen on vieraanvaraisuutta, toinen juodaan virkistykseksi, mutta kolmannessa on jo vihan itu."
Lapsuudesta palautuu mieleen kahvihetki, jossa paikalla olivat ainakin mummuni ja pappani sekä mummun sisaruksia. En muista kuinka monennetta kuppia mummuni tarjosi veljelleen, mutta hån oli sitä mieltä, että jo riittää. Hän laittoi kätensä kupin päälle torjuakseen lisäkahvin.
Mummu oli toista mieltä. Hän ryhtyi muina naisina kaatamaan kahvia veljensä kuppiin. Nopeasti veli veti kätensä pois, sen verran tulista oli mummun kahvi.
Minna Karru
Huittisten ensimmäisiä kahviloita
Malmbergin kahvila Pukinojan varrella jatkoi 1900-luvun alun majatalon perinteitä.
V. Sundqvistin kahvila Torkintien varressa 1919
Huittisten Osuuskaupan Osala 1921, toimi 1950-luvulle asti.
Lempi Seppi avasi hotelli Lauttakylän ja sen yhteydessä toimivan kahvilan 1924.
Hilja Maria Kykylän kahvila Lauttakylä 1927.
Kahvila-, ruokala- ja matkustajakoti Keskus 1929
Kahvilaan naiset saattoivat mennä ilman herraseuraa.
Myös kahvilan pitäminen oli aikalaisten silmissä naisille sopivaa liiketoimintaa.
Lähde: Huittisten museoon Paa tullen kahveelle! -näyttely
Tapahtumatiedot
Paa tullen kahveelle -näyttely Huittisten museossa 15.8. asti ti–pe klo 12–17 ja la–su klo 12–16, sen jälkeen la–su klo 12–16 31.10. asti
Aamukahvit museossa la 8.6. klo 10 ja avoimet ovet 12–16, jonka aikana Museonystävät pitävät pop up -kahvilaa
Kysy kahvista -tapahtuma museossa su 16.6. klo 14 alkaen, Museonystävien pop up -kahvila klo 12–16
Käsityöläistori museon pihamaalla pe 5.7. klo 15–19, museoon vapaa pääsy
Iltapäiväkahvit museossa la 20.7. ja 3.8. klo 12–16
