Yhteisesti on päätetty, että kaikki eivät tarjoa makkaraa. Puhutaan myös ainakin soppatykeistä ja ehkä vohveleistakin.
Huittislaiset puolueet järjestävät vaalikevään kunniaksi yhteisen vaalitapahtuman elämystorilla lauantaina 29.3.
–Päättäjät ovat tästä elämystorista päättäneet, nyt näytetään mallia ja otetaan tila haltuun. Tehdään tässä yhdessä vaalityötä. Toivotaan, että kuntalaiset tulevat tapamaan kaikkia niitä, jotka laittavat ehdokkuudellaan itsensä likoon kuntalaisten takia, kokoomuksen Anni Tormas tiivistää tunnot.
–Voi tulla kasvokkain kysymään ehdokkaiden henkilökohtaisia mielipiteitä. Ja sitten voi vertailla vastauksia, sanoo Liike Nytin Henrik Öling.
Huittislaisten kuntavaaliehdokkaiden ja aluevaaliehdokkaiden lisäksi torille on kutsuttu myös muita satakuntalaisia aluevaaliehdokkaita. Tapahtumapaikalle nousee puolueiden telttoja. Kristillisdemokraattien Elias Rantanen sanoo, että yhteisen tapahtuman ja vaaliliiton kunniaksi kristillisdemokraatit ovat samassa teltassa kokoomuksen kanssa. Appeen lisäksi tarjolla on tietoa puolueista ja ehdokkaista. Mikrofoni avataan niin ehdokkaille kuin kuntalaisille. Avaussanat Open mic’iin lausuu kaupungin elinvoimajohtaja Riikka Peippo.
Ja muutakin ohjelmaa tapahtumassa voi olla.
–Onhan tässä vielä aikaa keksiä ja järjestää, kuuluu torilla haastattelupäivänä yhdeksän päivää ennen tapahtumaa.
Tapahtumaa toimittajalle esitellyt ehdokaskahdeksikko korostaa, että ehdokkaat ovat ihan tavallisia kuntalaisia, eivät mitään erikoisia tai etäisiä ihmisiä. Vaalitorilla ollaan heidän mukaansa tasapäin ja kasvotusten.
Yhteisellä vaalitorilla on järjestäjien mielestä sekin hyvä puoli, että paikalle voi tulla ilman, että täytyy pelätä ”leimautumista”. He myös lupaavat, että tapahtumassa ei olla toisten kraiveleissa kiinni. Enintään heilutellaan sanan säilää, ollaan perustellen omaa mieltä.
–Vaikka sosiaalisessa mediassa voi olla tiukkaa vastakkainasettelua ja monesti valtakunnankin politiikassa, niin me huittislaiset emme tee niin. Me toimimme positiivisesti yhdessä Huittisten puolesta, Tormas sanoo.
Joukko ei lähde ennustamaan, mitä vaikutusta äänestysprosenttiin on sillä, että kuntavaalit ja hyvinvointialueen aluevaalit käydään tällä kertaa samaan aikaan. Voi olla hyvä asia, mutta:
–Voi se olla negatiivinenkin. Jos todetaan, että aluevaaleissa äänestäminen ei kiinnosta, niin sitten ei mennä äänestämään ollenkaan, sanoo perussuomalaisten Antti Heikkilä.
Liike Nytin Krista Salminen on sitä mieltä, että äänestämisen suhteen pitäisi tehdä lainmuutos ja ottaa käyttöön sähköinen järjestelmä.
–Nuoriso ei äänestää niin, että pitää kipittää jonnekin tietylle äänestyspaikalle, he haluavat äänestää sähköisesti, hän sanoo.
SDP:n Katja Leino-Murtojärven mielestä asia voisi olla tutkimisen arvoinen. Heikkilä toteaa, että koko vaalisysteemi on aika konservatiivinen ja uudistukset edellyttävät asennemuutosta. Tormas on että sitäkin mieltä, että äänestämisen esteet taitavat olla jossain muualla kuin käytännön asioissa.
–Nytkin on jo mahdollisuuksia paljon, esimerkiksi ennakkoäänestyspaikkoja on paljon ja silloin voi äänestää missä vain.
Vasemmistoliiton Mikko Kauniston mielestä yksi syy äänestämättömyyteen voi olla se, että äänestäjät eivät tiedä mistä asioista nyt kevään kahdessa vaalissa äänestetään.
–Ja sitten on vielä valtakunnan politiikka erikseen, lisää Heikkilä.
–Kuntavaaleissa mennään ihan ruohonjuuritasolle, aivan arjen asioita, sanoo keskustan Laura Airila.
–Ihan jokapäiväisen elämän asioita, lisää Leino-Murtojärvi.
Vaalit.fi-sivustolla huhtikuun vaalit tiivistetään kahteen virkkeeseen. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Vaalikoneissa asiat ovat mustavalkoisempia kuin arkielämässä
Kuinka moni ihminen arkielämässään käyttää jokseenkin-sanaa?
Asiaa pohdittiin Huittisten elämystorilla, kun tulevaa yhteistä vaalitapahtumaa toimittajalle esitellyt ehdokaskahdeksikko mietti vaalikoneiden merkitystä. Niissähän on täysin samaa mieltä- ja täysin erimieltä -vaihtoehtojen lisäksi myös jokseenkin samaa mieltä- ja jokseenkin eri mieltä -vaihtoehdot.
Moneen vaalikoneeseen he kuitenkin ovat käyneet vastaamassa, vaikka – perussuomalaisten Antti Heikkilän sanojen mukaan – itsensä toistamista se on, koska niin samanlaisia asioita eri vaalikoneissa kysytään.
–Tapa asetella kysymyksiä määrittelee myös vastauksia, huomautti vasemmistoliiton Mikko Kaunisto.
Kokoomuksen Anni Tormas sanoi, että vaihtoehdon valinta on monin kohdin helppo, mutta perustelu on vaikeampaa.
–Eivätkä kaikki asiat ole mustavalkoisia joko tai -kysymyksiä, Heikkilä lisäsi.
Vaalikoneet näyttävät myös niitä ehdokkaita, joiden kanssa mielipiteet ovat vähiten yhteneväisiä. Kaunisto sanookin, että ehkä kone on hyvä tapa poissulkea mahdollisia äänestettäviä.
–Tai sitten voi käydä katsomassa oman paikkakunnan ehdokkaiden vastauksia itselle tärkeisiin kysymyksiin, Tormas toteaa.
–Tai hakea jonkunnäköistä vahvistusta sille käsitykselle, mikä jo ennalta on, ajattelee keskustan Laura Airila.
KÄY VASTAAMASSA Ylen alue- ja kuntavaalien vaalikoneeseen täällä.
Tapahtumatiedot
Puolueiden yhteinen vaalitori Huittisten elämystorilla la 29.3. klo 10–12