Mitkä kengät laitan? Haittaako, että paidassa on vielä muovinappeja? Millaiset housut pitää olla yllä? Onko tämä huivi hyvä? Vai onko tämä parempi?

Ilma on sakeana kysymyksistä, kun ollaan keikyäläisen Teatteri Korpin kotipesässä kulttuuri- ja kierrätyskeskus Perikuvassa. Kyllikki ja Jarmo Salon luoman Manta-musikaalin harjoitusten alkuun on aikaa muutama minuutti.

Ensi-iltaa pitää odottaa hiukan kauemmin. Sen aika on sunnuntaina 14.7.

Paikalle lehahtaa myös nainen paljettihaalarissa, toinen lahkeista tuntuu hiukan liian tiukalta. Ompelukonetta käyttävä Kyllikki lupaa korjata tilanteen ennen h-hetkeä.

Harjoitukset alkavat.

Heti ensiminuutilla selviää miten sinervät paljetit voivat kuulua musikaaliin, joka kertoo kansanparantaja Amanda Jokisesta eli Tyrvään Mantasta, joka eli 1853–1922. Haalariasuinen Tiina Suominen on pakkanen, joka tanssien kuolettaa suurina nälkävuosina eläneitä kyläläisiä.

Musikaalin aikuisena Mantana puhuu ja laulaa keikyäläinen Helena Lehtimäki. Hän myöntää, että ennen musikaaliaikaa hän tunnisti Tyrvään Mantan nimen ja sen, että Manta istuu patsaana Sastamalan sairaalan tuntumassa, mutta ei muuta.

Aiemmin muun muassa Romulan taiteellisessa teatterissa ja Kiikan nuorisoseuran näytelmässä esiintynyt Lehtimäki toteaa, että valmistautuminen Mantan rooliin on ollut hiukan erilaista kuin mielikuvitushahmojen nahkoihin asettautuminen.

–Olen taustatyönä perehtynyt Mantan henkilöhistorian lisäksi kuvauksiin ajoista, jolloin Manta eli.

Erityisesti Mantan ja paikallisen ajan historiaan on musikaalia varten perehtynyt Kyllikki Salo, joka on koonnut materiaalia Jarmo Salolle käsikirjoittamista varten.

–Jarmolla on draaman taju, Kyllikki sanoo.

–Yhdessä ja työparina me tätä kaikkea kuitenkin teemme, Jarmo lisää.

Ennen musikaalia Mantasta on tehty ainakin yksi kirja. Antti Nummen opuksen nimi on Tyrvään Manta eli Vaimo kun parantaa sairaita. Vajaat kymmenen vuotta sitten Sastamalan seudun museolle kerättiin muistoja Mantasta ja hänen parantajatyttärestään Huldasta. Museo kokosi silloin myös Mantan kammari -näyttelyn.

Niin Salot kuin Helena Lehtimäki toteavat, että musikaalissa ei kuitenkaan ole kysymys dokumentista.

–Perusfaktat ovat kohdallaan, mutta muutoin tarina on saanut siivet, Kyllikki toteaa.

Niin kuin Salojen tekemisissä yleensäkin – esimerkiksi Sysien syleily -elokuvatrilogiassa – myös Mantassa on paljon Kyllikin säveltämää musiikkia. Hän on myös orkestroinut sekä musisoinut laulajien taustamusiikin.

Kyllikki kertoo, että tietokoneäänipaketit ovat kehittyneet niin huimasti, että hän voi yhtä aikaa olla säveltäjä, sovittaja ja kaikki sinfoniaorkesterin soittajat.

–Noin puolet repliikkejä ja puolet lauluja, Lehtimäki arvioi Mantan roolin sanojen ja sävelten suhdetta.

–Minulla on yksi kokonainen laulu soolona ja sitten toinen kuoron kanssa, pientä Mantaa sekä Mantan tytärtä Huldaa esittävä Elea Reinikainen kertoo.

Mantan ja kyläläisten lauluissa ja musiikissa on enimmäkseen kansanmusiikinomaisia sävyjä. Hollywoodissa käymänsä Marc Jovanin vetämän sävellyskurssin mahtipontiset sävyt Kyllikki on keskittänyt Mantan parannustaitoja kyseenalaistavalle piirilääkärille. Musikaalissa lääkäri saa äänensä Marko Tuupaiselta.

Käräjäoikeuteen haasteita Mantaa vastaan tehtaileva lääkäri ei Tuupaisen mielestä kuitenkaan ole esityksen pahis.

–Ehkä ennemmin kyse on epävarmuudesta ja pelosta, jonka sai aikaan se, että Manta oli suosittu ja hänellä riitti parannettavia, hän arvioi.

Musikaalissakin neljällä markalla parannettu ja parannetun äiti lauloivat: ”Voisi maksaa markkoja kuusikin”.

Päivitetty 9. ja 10.7. lisäämällä nimet pikku-Amanda ja kerjäläinen -kuvaan.

• musikaali
• tyrvään manta
• manta-musikaali
• teatteri korppi