Huittislaisen Antti Koivuniemen viljelykset vievät välimerellisiin tunnelmiin keväisin, kun saskatoonit eli marjatuomipihlajat kukkivat valkoisenaan pitkissä pensasrivistöissä. Saskatoon on itsepölyttyvä, mutta Koivuniemi antaa pensasvälien hehkua keltaisena voikukista pölyttäjien vuoksi. Heinäkuussa värit muuttuvat, kun marjat kypsyvät ja pensaat alkavat punertaa.
Koivuniemellä on liki 1 500 saskatoon-pensasta Raijalassa, Metsämaan kylässä. Ensimmäiset saskatoonit hän istutti koemielessä vuonna 2008. Pensaat menestyivät ja marjat maistuivat makoisilta, niinpä toimintaa laajennettiin.
–Olen kasvattanut taimia myös pojalleni Janne Toivoselle, jolla on yli 10 000 pensasta Sysmässä. Suomessa olisi paljon kasvumahdollisuuksia tälle marjalle. Olisiko saskatoon-viljelyksiä kaikkiaan vasta alle 50 hehtaaria, laskeskeli Koivuniemi, kun samalla ajelutti autolla toimittajaa pensasrivien väleissä.
Eniten Koivuniemi on istuttanut Smoky-lajiketta, koska se on hänen mielestään varmin lajike. Nordline on aikaisempi lajike ja Martin puolestaan hyvän makuinen, mutta viljeltävänä hyvin vaativa.
–Minun mielestäni ne ovat kaikki hyviä. Makuun vaikuttaa poiminta-aika. Tässä on sama kuin mansikassa eli jos poimii raakana, ei saa hyvää marjaa, tiesi Antti Koivuniemi, jonka pellot olivat aiemmin mansikalla.
–Kova savimaa ei ole saskatoonille hyvä. Sellaiseen ei näitä kannata istuttaa, tai jos laittaa, niin pitää kaivaa 70 senttiä syvä monttu, johon laittaa hiekkaa ja multaa. Uusia taimia on tärkeä kastella hyvin, Antti Koivuniemi opasti ja kertoi, että täysikasvuisen pensaat juuret kurottavat jopa kolmeen metriin.
–Taimet istutetaan 1–2 metrin välein. Sysmässä olen laittanut metrin välein, niin niistä on tullut kuin pensasaita. Taimet kannattaa istuttaa viisi senttiä syvemmälle kuin ne ovat olleet purkissa, kertoi Janne Toivonen, joka oli kotona auttamassa marja-aikaan.
Saskatoonimarjojen kasvatus vaatii myös muun perheen osallistumista. Mukana on muun muassa vävypoika Markus Honkonen, joka neuvoo leikkaamaan pensaita, muuten lopputulos on hyvin puumainen.
–Voimakkaalla leikkaamisella saadaan haaroittuvaa, pensasmaista kasvua. Kun on enemmän oksia, saa myös satoa enemmän. Saskatoon-pensaan voi leikata ihan alaskin, kyllä se sieltä versoo.
Antti Koivuniemi kertoi lyhentävänsä pensaita siksikin, että marjoja on helpompi poimia. Täydessä mitassa saskatoon on kaksi ja puolimetrinen.
Satoaikaan marjat houkuttelevat muun muassa kyyhkysiä ja rastaita herkuttelemaan. Koivuniemen tilalla pensasriveille on pystytetty korkeat tolpat, joiden yli vedetään suojaavat verkot.
Heinäkuun puolivälin tienoilla, kun sateet ja aurinko ovat hellineet saskatooneja, päästään poimimaan satoa. Koivuniemen tila työllistää kesäisin 4–5 poimijaa.
–Poiminta-aika on pari kolme viikkoa. Meillä on töissä ukrainalaisia, joilla on nopeat sormet, kiitteli Antti Koivuniemi.
Viime kesänä Koivuniemen tilalla oli ensimmäistä kertaa töissä Antonina Danilova, jonka mielestä saskatooneja oli helpompi poimia kuin mansikoita. Myös marjan maku oli hänen mielestään hyvä ja mielenkiintoinen.
–Jos kaikki marjat ovat kypsiä, päivässä pystyy poimimaan 80–100 kiloa, tiesi Danilova poimijan päivävauhdiksi.
Antti Koivuniemen mukaan metristä saskatoon-pensaita tulee kaksi kiloa marjoja.
Koivuniemen tilan saskatoon-marjoja, -hilloa ja -mehua sekä mustaherukkaa, mansikkaa, raparperia ja hernettä myydään muun muassa Reko-toreilla. Saskatoonia voi käydä myös itse poimimassa.
–Myyntiin tulevat hillot ja mehut teetän elintarvikekeittiössä, kertoi Koivuniemi, joka itsekin käyttää saskatoon-marjoja keittiössään.
Mustikkaa muistuttavasta saskatoonista on moneen
Saskatoon muistuttaa hiukan mustikkaa, ja on marjaa kasvattavien mielestä maultaankin hieman samanlainen. Maku on myös omenainen. Saskatoonissa ei ole lainkaan happoa.
–Saskatoon on moninainen marja – tuoreena yhdenlainen, pakastettuna maku vähän muuttuu. Uniikki ominaisuus on karvasmantelimaisuus, joka nousee esiin kuumennettuna, kertoi Markus Honkanen.
–Saskatoon on hyvä tuoreeltaan tai naposteltuna vaikka jäisenä. Marja sopii myös leivontaan, ruuanlaittoon, hilloihin, mehuihin ja juomasekoituksiin kuten esimerkiksi breezer- ja lonkero-pohjaisiin drinkkeihin ja alkoholittomaan sangriaan. Antin kokeilukeittiössä on syntynyt tosi hyvää likööriäkin.
Janne Toivonen sanoi, että marjat kannattaa pakastaa ennen kuin niistä tekee mehua, koska pakastaminen rikkoo marjasta solurakenteen ja silloin siitä saa enemmän mehua.
Antti Koivuniemi kuvailee saskatoonia terveyspommiksi, koska siinä on paljon vitamiineja.
–Saskatoonissa on puolta enemmän kuitua, kolme kertaa enemmän kaliumia ja vähän enemmän C-vitamiinia ja proteiinia kuin esimerkiksi mustikassa. Kanadassa, mistä marja on kotoisin ja missä sitä on viljelty satojen vuosien ajan, saskatoonia sanotaan supermarjaksi.
–Intiaanit ovat käyttäneet kasvin kokonaan. Sitä on käytetty teehen, haavanhoitoon ja vatsalääkkeeksi. Puusta on tehty myös nuolia.
Moneen muuhunkin kuin mehuun ja hilloihin saskatoonia on käyttänyt myös Koivuniemi itse.
–Keväällä heti lehtien tulemisen jälkeen oksista saa hyvältä tuoksuvan vihdan, jolla kannattaa vihtoa saunassa vielä viimeiseksi ja jättää iho kuivamaan. Lehdissä on myös eteeristä öljyä.
–Myös luudasta tulee hyvä.
Kommentit
Kommentoi asiallisesti
Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.
Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.