Laadukas lähiruoka saa juhlansa, Lähiruokapäivän valtakunnallisia avajaisia vietetään Huittisissa

Lähiruokapäivän avajaistapahtuman suunnittelu käy jo kiivaana. Makkaran muotoiseen myymälään kokoontuvat lyömään viisaita päitä yhteen Soile Vahela Satakunnan ammattikorkeakoulusta, Helena Kaitanen Huittisten kaupungilta sekä Mika Luhtala, Jane Heiniö ja Tommi Vainio Kivikylältä. Kuva: Heli Lehtelä

Heli Lehtelä

Kesä kasvattaa jälleen oman maan herkut ihmisen ja eläinten ruuaksi. Kasvukauden päätteeksi Huittisissa juhlitaan tänä vuonna lähellä tuotettua, paikallista ruokaa valtakunnallisessa mittakaavassa. Tänä vuonna kolmatta kertaa järjestettävä Lähiruokapäivä on maaseudun avointen ovien päivä, joka tuo esiin paikallisia tuottajia ja yrityksiä. Tuotteita ja raaka-aineita pääsee ostamaan suoraan tekijöiltä. Sen lisäksi, että ovet ovat avoinna maatiloilla ympäri Suomen, on tapahtumalla myös vuosittain eri kohteissa vietettävä avajaistapahtumansa.

–Jo viime vuonna ajattelin, kun valtakunnallinen Lähiruokapäivän avajaistapahtuma oli Pirkanmaalla, että olisipa hienoa saada se tänne Satakuntaan, Suomen Ruoka-aittaan ja tehdä ruokaketjujamme samalla tunnetuksi. Kun asialle näytettiin vihreää valoa, niin halusin nimenomaan tuoda tapahtuman tänne Sisä-Satakuntaan, missä viljellään monipuolisesti myös erikoiskasveja ja tuotetaan elintarvikkeita laidasta laitaan, kertoo tutkija Soile Vahela Satakunnan ammattikorkeakoulusta.

Ruuan tie lautaselle on pitkä. Ketjussa on mukana tuottajan ja mahdollisen jalostajan lisäksi huima liuta toimijoita liittyen esimerkiksi kuljetukseen, lannoitteiden valmistukseen, kone- ja varaosavalmistajiin, maatalous- ja ruokakauppoihin ja ravintolapalveluihin. Ruoka tuo siis Huittisissakin elannon moneen perheeseen sen lisäksi, että me kaikki syömme.

h_lähiruoka2.JPG — Erilaiset ruokaketjun tuovat Huittisiin runsaasti työpaikkoja. Riuttamäen Tila on Kivikylän sopimustuottaja. Kuvassa isäntäpari Juho ja Tiia. Kuljetukset hoitaa Kivikylän Lauri Mäkelä (oik), joka on autoineen tuttu, viikoittainen vieras sikalan pihalla.

–Pelkästään meillä Kivikylän neljällä tehtaalla Huittisissa, Rauman Lapissa, Eurassa ja Säkylässä on töissä 380 henkilöä. Tehtäväkuvat vaihtelevat karjakuskeista toimistotyöntekijöihin, kertoo markkinointipäällikkö Tommi Vainio Kivikylästä.

–Ruuat eivät tule itsestään Ruoka-aittaan, sen eteen pitää tehdä valtavasti työtä. Toivottavasti tapahtuman myötä ruokaketjujen merkitys alueellamme avautuu myös suurelle yleisölle. On kunnia saada avajaistapahtuma pihamaallemme, lisää tehdaspäällikkö Mika Luhtala Kivikylästä.

Vaikka lähiruokapäivää juhlitaankin vasta sadonkorjuuaikaan, on valmistelut jo aloitettu. Parhaillaan tapahtumaan etsitään näytteilleasettajia matkailunkehittämiskeskuksen verkkosivuston kautta. Kivikylän asfaltoitu piha toimii kaikkien ruokatoimijoiden esittäytymisareenana ja Soile Vahela toteaa kaikkien tuottajien ja jalostajien olevan tervetulleita mukaan. Tapahtumassa tullaan myös kuulemaan vasta valitun maatalousministerin ja Satakunnan maakuntajohtajan ajatuksia.

–Toivottavasti mahdollisimman monet pääsevät osallistumaan, että saamme kunnon pöhinää ja markkinahenkeä aikaiseksi. Tapahtuma vahvistaa kaupungin strategisia tavoitteita ja toivoisin, että ihmiset ottaisivat sen omakseen ja saisimme tapahtumasta vaikka jokavuotisen jatkumon. Ehkä tuhat henkilöä voisi olla hyvä tavoite ensimmäiselle kerralle, toteaa viestintä ja markkinointipäällikkö Helena Kaitanen Huittisten kaupungilta.

Kaitanen kertoo näkevänsä paikallisessa ruusuhillossa potentiaalia ja haaveilee pääsevänsä maistamaan Lähiruokapäivänä annosta, jossa maistuisi ruusu.

–Ruusun makuinen makkara, vastaa Kivikylän markkinointipäällikkö Tommi Vainio haasteeseen, vaikkakin pilkettä silmäkulmassa.

Ruokaketjun lonkerot ulottuvat sikalan lämmitykseenkin

Juho ja Tiia Riuttamäki ovat toimineet sianlihan tuottajina noin kuusi ja puoli vuotta. Heillä on Huittisten alueella yhteensä neljä sikalaa, joissa työskentelee vakituisesti viitisentoista henkilöä. 1000 emakkoa tuottaa porsaita Suomen markkinoille. Osa porsaista jää omaan kasvatukseen, osa matkaa muualle kasvatukseen. Lihaa Riuttamäessä tuotetaan vuodessa noin 2 miljoonaa kiloa.

Riuttamäet käyttävät neljässä sikalassaan vuosittain paikallista viljaa viitisen miljoonaa kiloa vuodessa.

–Lisäksi sioille syötetään vuosittain teollisuudessa sivutuotteena syntyvää valkuaisrehua ja heraa, Juho Riuttamäki kertoo.

Kun erilaiset sivuvirrat hyödynnetään tarkoin, kiittää kukkaron lisäksi myös ympäristö. Sikaloiden lämmityksessä hyödynnetään sikojen lannasta saatavaa bioenergiaa. Gasumin biokaasulaitos sijaitsee saman tien varrella Vampulassa kuin kaksi Riuttamäen sikaloista.

–Myös lanta on tehnyt kauppansa paikallisille viljelijöille keinolannoitteiden hintojen noustua, isäntä toteaa.

Vaikka talouden kanssa ollaan tarkkana, vaikutti Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousu niin, että Riuttamäet kertovat viime vuoden alkupuoliskon olleen taloudellisesti haasteellinen ajanjakso.

–Se puolivuotinen kuormittaa vielä hetken tulevaa, he toteavat.

Sikalan vapaaporsitushäkeissä noin 15 porsaan pahnueiden kanssa köllöttelevät emakot eivät näytä pienistä stressaavan.

–Nämä porsaat ovat kyllä niin suloisia, että päivät kuluisivat kyllä helposti täällä vain porsaita rapsutellen, toteaa Tiia Riuttamäki.

h_riuttamäet.jpg — Riuttamäen tilaa luotsaava isäntäpari Juho ja Tiia Riuttamäki viihtyvät sikalassa. Kuvan porsas on noin viikon vanha, mutta täyttä virtaa.

Miltä maistuu Satakunta? Entä Huittinen?

Itsekin maatilalta kotoisin oleva Soile Vahela työskentelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa matkailuhankkeen parissa ja näkee alueen ruuan tuotannon vahvuutena, josta voidaan ammentaa pitkäjänteisesti kaikilla aisteilla.

–Hankkeen puitteissa on lähdetty edistämään ruokamatkailua. Pohdinnassa on aina vuodenajan mukaan, miltä Satakunta maistuu. Lähiruokapäivän tapahtuma sopii kuin nenä päähän myös hankkeen tavoitteisiin. Satakuntalaiset keittiömestarit laativat nimittäin osana ruokamatkailuhanketta Taste Satakunta-syysmenun, joka julkaistaan nimenomaan Lähiruokapäivänä Huittisissa. Juuri julkaistun Taste Satakunta kesämenun laativat Katriina Keitaanpää, Emilia Mannila, Eero Hyvärinen, Jukka Luojukoski ja Jukka Mäkinen, hän kertoo.

Myös Huittinen saa oman nimikkomenunsa. Se syntyy intohimoisena kokkaajana tunnetun Lauttakylä-lehden emerita päätoimittaja Marja-Liisa Hakasen hyppysissä ja julkaistaan Lauttakylä-lehden Ruoka-aitta liitteessä 6. syyskuuta. Ruoka-aitta liitettä jaetaan Lähiruokapäivän avajaistapahtumassa.

–Olen hyvin otettu, kun minua pyydettiin suunnittelemaan Huittismenua, sillä en ole ammattikokki. Lähden pohtimaan menu-kokonaisuutta kotikokin näkökulmasta niin, että reseptit olisivat jokaisen itse toteutettavissa. Hyvistä raaka-aineista täällä onkin runsaudenpula, paljastaa Hakanen, jonka mutkaton reseptiikka on tullut jo vuosien saatossa tutuksi Lauttakylä-lehden lukijoille Pilkkumi-ruokablogin kautta.