Ladataan ilmoitusta
Uutiset 1.8.2024 20:00Tilaajille

Huittisissa hiidet liikkuivat kaikkialla – määräsivät kirkonkin paikan

Kansan suussa elää Huittisissa yhä vielä taruja hiisien temmellyksistä paikkakunnalla ennen.

Hevosenkenkäsoljen löysi talollisen poika Toivo Rautio kaivaessaan perunoita Huittisten
Karhiniemen kylän Hiidenvainio-nimisestä pellosta 1925. Koska koru on löytynyt hiisien entiseltä temmellyskentältä, on sen voinut vaikka vääntää itse kyseinen otus. Kuva: Tampereen historialliset museot
Hevosenkenkäsoljen löysi talollisen poika Toivo Rautio kaivaessaan perunoita Huittisten Karhiniemen kylän Hiidenvainio-nimisestä pellosta 1925. Koska koru on löytynyt hiisien entiseltä temmellyskentältä, on sen voinut vaikka vääntää itse kyseinen otus. Kuva: Tampereen historialliset museot
Tuula Vuolle-Selki

Ensimmäisen kerran hiisi mainitaan Mikael Agricolan suomalaisten jumalten listassa (1551). Metsiä kutsuttiin Hiiden maiksi. Alun perin hiisi on tarkoittanut uhri- ja palvontapaikkaa kuten pyhää lehtoa. Hiidet esiintyvät runoissa myös mielivaltaisen pahan tekijöinä. Ne tönivät kirveitä aiheuttaen verenvuotoja ja ampuvat näkymättömiä myrkkynuolia ihmisiin ja eläimiin. Ilkityön tekijöiksi osoittautuivat myös Huittisten hiidet.

Tilaajalle

Haluatko lukea koko artikkelin?

Artikkeli on luettavissa Lauttakylä-lehden tilaajille. Voit tilata myös vuorokauden lukuoikeuden kaikkeen lauttakyla.fi sisältöön 3 eurolla.

Voit uusia aiemman tilauksesi käden käänteessä kirjautumalla ensin OmaLauttakylä-palveluun omalla tunnuksellasi.

 

Lue lisää

Paikalliset uutiset diginä - nyt vain 72 e/vuosi.

Tilaa