Mediamaailma on viime vuosien aikana muuttunut melkoisesti. Tietoa välittyy monenlaisten kanavien kautta mistä päin maailmaa tahansa. Sisältöjen tuottaminen ei ole enää ammattijournalistien yksinoikeus, vaan kuka tahansa voi perustaa esimerkiksi oman verkkolehden tai -sivuston. Ihmisten on yhä vaikeampi erottaa, mikä on luotettavaa tietoa, mikä ei.
–Journalismi on edelleen faktoihin, tosiasioihin, perustuvaa tiedonvälitystä. Se ei ole muuttunut miksikään, painottaa journalisti, mediaopettaja ja oppikirjailija Tuomas Kaseva, joka luennoi lähiseudun opettajille sanomalehtiviikon mediakasvatusiltapäivässä Loimaalla.
Journalismin kulutus sen sijaan on hänen mukaansa muuttunut täysin. Asiat, jotka ennen olivat itsestäänselvyyksiä, eivät ole sitä enää.
–Kaikki nuoret eivät esimerkiksi ole koskaan katsoneet Ylen puoli yhdeksän uutisia.
”Olennainen osa tekemisen ydintä on se, että faktat ovat kunnossa.”
Kaseva pitää tärkeänä, että ihmiset opetetaan ymmärtämään, millaisin periaattein journalismi toimii. Hän korostaa, että journalismilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia tiedonvälityksessä: journalismi on sitoutunut faktoihin, se on riippumatonta ja tekijät ovat tiedonvälityksen ammattilaisia, jotka noudattavat alan eettisiä sääntöjä, Journalistin ohjeita.
Pelisääntöihin kuuluu myös virheiden oikaiseminen.
–Oikaisu ei ole koskaan toimittajalle mikään juhlan paikka. Mutta olennainen osa tekemisen ydintä on se, että faktat ovat kunnossa.
Kasevan mukaan juuri faktojen tarkistus erottaa alan ammattilaiset monista muista tiedon tuottajista.
–Tarkistetut faktat ovat yhtä kuin luottamus. Joskus nimittäin asia, jota on pitänyt totena, osoittautuukin tarkistuksessa virheeksi.
Lehtijutuissa käytetään nykyään paljon kertomuksellisia keinoja, mutta se ei Kasevan mukaan anna lupaa sepittää mitään. Faktojen ja yksityiskohtien on oltava kunnossa, oli juttutyyppi mikä tahansa.
–Jos kerron jutussa, että Antti Tuisku laittaa aamiaisleivän päälle juustoa ja metvurstia, sen on oltava totta.
Kaseva käyttää nykyajasta nimitystä totuudenjälkeinen aika, sillä liikkeellä on paljon tarkoituksella tuotettua väärää tietoa. On valemedioita ja trollitehtaita, joiden työntekijät saavat palkkansa siitä, että yrittävät muokata keskustelukulttuuria tiettyyn suuntaan.
”Jos kerron jutussa, että Antti Tuisku laittaa aamiaisleivän päälle juustoa ja metvurstia, sen on oltava totta.”
Jos aikuisten on toisinaan vaikea erottaa oikeat uutiset valeuutisista, vielä vaikeampaa se on nuorille.
Tuomas Kaseva on tehnyt kollegansa Susanna Pasulan kanssa tutkimusta nuorten mediankäytöstä ja siinä selvisi muun muassa, että nuorille luotettavimpia tietolähteitä ovat vanhemmat, kaverit ja some-tutut.
–Sponsoroitu tubevideo voi olla nuorten mielestä luotettavampi kuin toimittajan viikkoja tekemä juttu. Valemedian uutinen ja mainos saattavat myös mennä heille läpi lähes kritiikittä.
–Opettajille sanoisin, että kun törmäätte valeuutisasioihin, ihmetelkää niitä yhdessä oppilaittenne kanssa. Kysykää, voiko tähän luottaa vai herättääkö joku ihmettelyä, sillä pääsette jo aika pitkälle.
Mediakasvatusiltapäivän opettajille järjestivät yhteistyössä Sanomalehtien Liiton kanssa Loimaan Lehti, Lauttakylä-lehti, Punkalaitumen Sanomat, Auranmaan Viikkolehti, Urjalan Sanomat ja Somero-lehti. Iltapäivään osallistui nelisenkymmentä opettajaa lehtien levikkialueelta.
Oikaisu 15. helmikuuta klo 16.26: Tuomas Kaseva on tehnyt tutkimusta kollegansa Susanna Pasulan kanssa eikä Johanna Vehkoon kanssa, kuten jutussa virheellisesti ensin kerrottiin.
Opettajilla monta huolenaihetta
Mediakasvatusiltapäivään osallistuivat muun muassa Saskysta Huittisen ammatti- ja yrittäjäopiston opettajat Kirsi Mäki ja Päivi Seppä-Koskinen sekä koulutuspäällikkö Outi Pitkänen. He pitivät iltapäivän antia tärkeänä ja tarpeellisena.
Opettajat kertovat olevansa huolissaan nuorten mediankäytöstä ja siitä, miten se vaikuttaa esimerkiksi heidän luku- ja kirjoitustaitoonsa ja maailmankuvaansa.
–Ei lueta, ei osata kirjoittaa pitkiä tekstejä, ei tunneta sanoja. Pelimaailmassa vietetään paljon aikaa, Päivi Seppä-Koskinen kertoi.
–Ei tiedetä, mikä on aikakauslehti, mikä on paikallislehti, perusasiat ovat ihan hukassa. Luetaan valemedioita ja uskotaan, mitä niissä kerrotaan, Kirsi Mäki lisää.
–Ja yritetään vaikuttaa niistä omaksutuilla mielipiteillä myös kavereihin, Seppä-Koskinen täyndetää.
Kirsi Mäki on huomannut, että kuilu aikuisten ja nuorten välillä vain kasvaa, kun sukupolvet elävät aivan eri maailmoissa.
–Ei näytä hyvältä. Sen takia tämä olikin hyvä luento. Esiin tuli asioita, joita on jo itsekin paljon miettinyt. Luento avasi niitä entistä paremmin, Kirsi Mäki sanoi.
Kommentit
Kommentoi asiallisesti
Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.
Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.