Sanomalehtien Liiton tilaama Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimus: Nuoret toivovat ilmastouutisia, joissa kerrotaan ratkaisukeinoista

Nuoret, media ja ilmastonmuutos -tutkimus on osa koulujen ja lehtien yhteistä Sanomalehtiviikkoa, jota vietetään 3.2. alkaen.

Valtaosa nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta myös nuorissa on ilmastoskeptikoita, selviää tuoreesta Sanomalehtien Liiton tilaamasta Nuoret, media ja ilmastonmuutos –tutkimuksesta.

Yli puolet 13–18-vuotiasta nuorista kokee, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi ilmastoasioissa. Vain vajaa kolmannes on sitä mieltä, että nuoria kuullaan mediassa riittävästi ilmastonmuutoksen liittyen.

Luvut ovat Kantar TNS:n tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta sekä ilmastouutisoinnista.

Nuoria kiinnostavat selkeästi eniten mediasisällöt, joissa kerrotaan, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. He toivovat medialta myös perustietoa siitä, mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä siitä voi seurata.

Ilmastouutiset herättävät nuorissa ennen kaikkea halua toimia tai tehdä asialle jotain. Toisaalta ne herättävät myös ahdistusta sekä kiinnostusta.

–Nuoret toivovat ilmastouutisilta ratkaisuja ja tahtoisivat, että heidän äänensä kuuluisi vahvemmin mediassa. On tärkeää, että ilmastouutisoinnissa on mukana myös toivoa ja sen avaamista, mitä nuoret voivat asialle tehdä, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta sanoo.

Tutkimus osoittaa, että luotettavinta ilmastotietoa saa kodista, koulusta, tv:stä ja sanomalehdistä.

Lähes kaikki nuoret ovat kohdanneet medioissa ilmastonmuutoksen liittyviä sisältöjä. Nuoret ovat ilmastouutisointiin varsin tyytyväisiä: yli puolet nuorista kokee, että mediat ovat onnistuneet ilmastouutisoinnissa hyvin. Neljäsosa nuorista on sitä mieltä, että siinä ei ole onnistuttu.

–Valtaosa nuorista kokee, että eri lähteistä voi saada ristiriitaista tai erilaista tietoa ilmastonmuutoksesta – tätä mieltä on yli 80 prosenttia vastanneista. Kaksi kolmasosaa nuorista osaa arvioida mikä ilmastotieto on luotettavaa ja mikä ei. Yli viidesosa nuorista kokee luotettavuuden arvioinnin kuitenkin hankalaksi, Romppainen toteaa.

Nuoret luottavat ennen kaikkea kodissa ja koulussa saatuun ilmastotietoon. Seuraavaksi luotettavimpina tietolähteinä he pitävät televisiota ja sanomalehtiä.

–Peräti 46 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan liikaa ja pelotellaan ihmisiä. Yli 40 prosenttia nuorista ei tahdo ajatella ilmastonmuutosta, koska se tuo ahdistusta elämään.

Tämän vuoden Sanomalehtiviikon teema on ilmastonmuutos.

Ilmastonmuutos on iästä riippumatta selkeästi nuorten suurin yhteiskunnallinen huolenaihe. 64 prosenttia nuorista on joko erittäin tai melko huolissaan ilmastonmuutoksesta.

–Nuoret ovat voimakkaasti sitä mieltä, että ilmasto ei kestä nykyisiä elämäntapojamme ja kaipaavat poliittisia toimia asian ratkaisemiseksi, mutta uskovat myös siihen, että jokainen voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, Romppainen kertoo.

Vaikka valtaosa nuorista on ilmastonmuutoksesta huolissaan ja pitää sitä vakavana ongelma, myös nuorissa on ilmastoskeptikoita.

–Viidesosa kyselyyn vastanneista nuorista on täysin tai jokseenkin samaan mieltä väitteen ”En usko, että ilmastonmuutosta tapahtuu” kanssa, Romppainen sanoo.

Tytöt sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ovat muita useammin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Myös koulutus korreloi selvästi ilmastohuolen kanssa. Lukiossa opiskelevat suhtautuvat ilmastonmuutoksen vakavammin kuin ammatillista koulutusta suorittavat.

”Ilmastonmuutos selkeästi nuorten suurin yhteiskunnallinen huolenaihe.”

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista on toiminut jollain tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kierrätys, valojen sammuttaminen sekä ruokaan ja muuhun päivittäiseen kuluttamiseen liittyvät valinnat ovat yleisimpiä nuorten käyttämiä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kyselyyn vastanneista nuorista 44 prosenttia on joko osallistunut tai suunnitellut osallistuvansa ilmastolakkoon itse tai koulussa.