Koulujen siirtyminen joitakin alaluokkien oppilaita lukuun ottamatta etäopetukseen aiheuttaa monenmoisia haasteita vanhemmille.

Jotkut pystyvät järjestämään työntekonsa etänä, jolloin oma keskittyminen saattaa olla kovilla, mutta aikuinen on läsnä lasten koulupäivässä. Toisissa kodeissa lapset taas viettävät päivän itsenäisesti.

Yleisessä keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa on puhuttanut kouluruokailun järjestäminen. Monella tuntuu olevan aito huoli lasten syömisestä.

Se, että aikuiset ovat töissä joko kotona tai muualla, on vain yksi asia, joka aiheuttaa haasteita lasten ruokailuun. Monessa kodissa kouluruokailun puuttuminen on myös taloudellisesti iso isku. Lomautuslaput ovat koronatilanteen aiheuttaman asiakaspulan vuoksi työnantajalla höllästi kädessä, ja samaan aikaan kun tulot ehkä putoavat, voi kodin ruokakauppalasku kasvaa merkittävästi.

–Kouluaterian puute voi joidenkin lasten ja nuorten kohdalla vaikuttaa siten, että he eivät saa päivittäin lämmintä ateriaa tai että ruokavalio yksipuolistuu. Vihannekset ja terveelliset ruoka-aineet saattavat olla hintavampia kuin epäterveellisemmät valinnat, kuten einekset, perhekeskuspäällikkö Marianna Heikkilä kertoo.

Muutos vaikuttaa eniten monilapsisiin perheisiin, yksinhuoltajaperheisiin ja pienituloisiin perheisiin, joissa ruokakulujen määrä kasvaa suhteessa eniten. Huittisissa lapsiperheiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin koko maassa tai Satakunnassa. Yksinhuoltajaperheitä on myös enemmän kuin monessa muussa kunnassa (Lauttakylä 4.9.2019).

–On oletettavaa, että muutamien viikkojen ja kuukausien kuluttua toimeentulotuen tarpeet kasvavat, ja myös poikkeustilanteen kuormitus sekä perheiden arkeen että henkiseen hyvinvointiin alkaa kasvaa, Heikkilä arvioi.

Lähiopetuksessa olevat lapset saavat tietysti ruoan koulussa. Huittisissa on kuitenkin monen muun kunnan tavoin mahdollista noutaa kouluruoka ruokapalvelun kautta. Lauttakylässä ruokaa voi hakea Pellonpuiston keskuskeittiöstä ja Vampulassa jakelusta huolehtii Palvelukeskus Annalan keittiö.

–Se asia ei ole muuttunut, että meillä ovat kaikki koululaiset kuitenkin kouluruoan piirissä, sivistysjohtaja Eija Mattila muistuttaa.

Perheitä on informoitu jo aikaisemmin, mutta viime perjantaina koteihin laitettiin asiasta vielä keskitetysti viestiä Wilman kautta.

–Perheitä on pyydetty olemaan yhteydessä koulukuraattoreihin, jotka ilmoittavat tiedon tarpeesta eteenpäin kouluruokailulle, Mattila sanoo.

”Poikkeustilanteen kuormitus sekä perheiden arkeen että henkiseen hyvinvointiin alkaa kasvaa.”

— Marianna Heikkilä —

Kuinka itsenäisesti lapset sitten pärjäävät? Se, minkä ikäinen lapsi pystyy tekemään minkäkinlaista ruokaa, riippuu lapsesta ja siitä, miten paljon hänen kanssaan on ruoanlaittoa tehty.

–Harjoittelun voi aloittaa esimerkiksi tavallisella veitsellä vihannesten pilkkomisella, jos puukon antaminen hirvittää. Voileipiä lapsen on helppo tehdä. Mikrossa valmiin ruoan lämmittäminen onnistuu useimmilta, jos vanhempi vaikka muistuttelee, että nyt on ruoka-aika. Näitä voi vähittäin harjoitella ja tsempata lasta pienistäkin yrittämisistä ja onnistumisista, vaikka ensin viikonloppuisin, jotta lapselle ei tule yhtäkkiä liian suurta vastuuta, Heikkilä neuvoo.

Heikkilän itsensäkin kotona salaatti on ollut käytännössä kurkkutikkuja ja paprikanpaloja, ja puurolla nälkä pysyy poissa lounaaseen asti.

–Mielihalujen mukaan syöminen on vähentynyt, koska kaupassa ei tule käytyä niin usein. Sitä kautta on jopa saatu säästettyä ruokalaskussa. Syödään sitä, mitä on kaapissa, ja pärjätään mahdollisimman pitkään ilman kaupassa käyntiä, Heikkilä sanoo.

• Marianna Heikkilä
• koulu
• syöminen
• korona
• kouluruokailu
• lapset
• koululaiset
• ruokailu
• Eija Mattila
• etäkoulu

Kommentoi