–En tiedä. Jostain se päähänpinttymä tuli. Loka-marraskuussa aloin opetella oikean silmukan neulomista, sanoo huittislainen Sami Tatti upouusi islantilaispaita yllään. Joulukuussa hän lähti Huittisten Taitokeskuksen kurssille ja sai paitansa viime viikolla valmiiksi. Ja seuraava on jo aluillaan.
–Edullisemmin pystyy ostamaan puikot ja lankaa kuin puu- tai metallityökalut. Koulussa muistan virkanneeni ketjusilmukoita, mutta en ole neulonut aiemmin. Ehkä koulussa ommeltiin joku penaali ompelukoneella, sanoo Sami Tatti.
Taitokeskuksessa vastaava neuvoja Tiina Koskenranta ilahtui innokkaasta oppilaastaan ja opetti heti ensi töikseen kurssilaiselleen myös sen nurjan silmukan.
Sami Tatti ei ole mikään väreillä herkuttelija. Ensimmäisessä paidassa pääväri on harmaa ja kuvio on vaaleanruskaa. Se ei ainakaan hyppää silmille.
–Jostain paitamallista katsoimme Tiinan kanssa mittoja ja toisesta otettiin osa kuviota. Halusin kokeilla, miten kahdella langalla neulominen onnistuu. Ja onnistuihan se.
Mies on tyytyväinen paitaansa.
–Mutta se on vähän turhan lämmin sisätiloihin. Niinpä teen seuraavan vähän ohuemmasta langasta.
Seuraavaksi Sami Tatti neuloo Myrsky -neulehupparin. Sen hän neuloo mustasta lampaanvillalangasta ja kuvion hän tekee umpimustalla langalla. Ei sekään kuvio suoranaisesti hyökkää esiin.
–Porissa poiketessani osui marketissa silmiini Viikinkineuleet -kirja. Ostin sen heti. Täältä tämä neulehupparin malli löytyi ja aion tehdä sellaisen edes suurin piirtein mallin mukaisesti.
Sami Tatti on törmännyt samaan asiaan kuin moni muukin neuloja.
–Tietämättömyyteen. En tiennyt koko hommasta oikein mitään, mutta tekemällä oppii. Ja nämä ohjeet sisältävät termejä, joita en heti ymmärrä. Onneksi muut neuvovat.
Sami Tatilla on kädentaidot hallussa, mutta vähän erilaisiin töihin.
–Olen eläkkeellä ja minulla on aikaa paneutua näihin hommiin. Asun kerrostalossa ja siellä on parempi neuloa kuin tehdä puu- tai metallitöitä. Rälläkän ulvottamisesta voisi tulla naapureilta sanomista.
Hänellä ei ole kiire toisen villapaitansa kanssa.
–Kunhan se nyt juhannukseen mennessä olisi valmis. Silloin sille voisi olla ilmojen puolesta käyttöä.
Hän neuloo paitaansa taitokeskuksen päiväryhmässä, jossa on hänen lisäkseen kymmenen naista.
–Minua ei haittaa naisvaltainen porukka. Menen sinne minne tykkään ja teen mitä haluan.
Ompelukoneen Sami Tatti hankki kotiinsa.
–Pitäähän ne housunpuntit jollain konstilla lyhentää, sanoo innokas neuloja.
Miehille oma neulekurssi?
Huittisten Taitokeskuksessa Sataopiston neulekurssit ovat varsin suosittuja. Parhaillaan on menossa kaksi islanninneulekurssia ja yksi kurssi erikoistekniikoista.
Punkalaitumelainen Soili Mahnala innostui neulomisesta 15 vuoden tauon jälkeen.
-Huomasin tämän kurssin Sataopiston ohjelmasta. Jäin keväällä eläkkeelle ja nyt minulla on aikaa tulla tällaiselle päiväkurssillekin. Tuttavallani oli lankakauppa Punkalaitumella ja kun hän lopetti liikkeensä, sain häneltä lankoja. Näin yhdestä lehdestä mallin paitaan ja sen tekeminen on ollut mielessä pitkään. Nyt sen toteutan, sanoo Soili Mahnala.
Ilmaan on heitetty idea miesten omasta neulekurssista.
–Ollisiko sille kiinnostusta? Voi olla, että miehet empivät tulla kurssille, jossa muut ovat naisia. Olisi aivan mahtavaa, jos miesten kurssi saataisiin koolle. Lähinnä kurssilaisilta tarvitaan intoa, ei ihan puhkuun asti, mutta kiinnostus pitää olla itsellä, sanoo vastaava neuvoja Tiina Koskenranta.
No mikä ettei
No miksipä ei miehet innostuisi omasta neulekurssista? Onhan naisillekin ollut omia puutyökursseja. Se edellyttää vain innostumista ja ryhtymistä.
Kun olin lapsi, pappani neuloi meille sukkia yhdessä äitini kanssa. Pappa oli mallipuuseppä ja kädentaidot olivat hänellä erinomaisesti hanskassa. Raumalaisena hän innostui myös nypläämisestä ja teki ensin nypläystyynyn ja sorvasi nypylät.
Ja innostui isänikin kuntoutuksessa ollessaan kangaspuilla kutomisesta. Meillä on monta hänen kutomaansa poppanaa. Isän iloista värisilmää en päästänyt valloilleen, vaan ”tilasin” häneltä tietynvärisiä poppanoita.
Kommentit
Kommentoi asiallisesti
Kirjoita kommenttisi selkeästi ja napakasti. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise. Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua ja muokkaa niitä tarvittaessa.
Rakentavasti kriittiset, asialliset kommentit ovat tervetulleita.